Juhannuksen (Jāņi) vieton perinteitä

Älä myöhästy kesäkuun 23. ja 24. päivän välisenä yönä vietettävästä vuoden latvialaisimmasta juhlasta, jonka iloisessa ilmapiirissä ylistetään vuosisatoja vanhoja esi-isien perinteitä. Vuoden pisimmän päivän ja lyhimmän yön aikana latvialaiset punovat sepeleitä, juovat olutta, syövät kuminajuustoa, laulavat, tanssivat ja saunovat jopa aamuun saakka.

Juhannuksen viettäminen Latviassa

Jos kesäkuun 23. päivänä puolenpäivän aikoihin huomaat kuumeista toimintaa ja kaupungista ulos virtaavia autojonoja, niin tiedät, että latvialaiset ovat lähdössä viettämään Juhannusta (Jāņi). Se on Latviassa koko vuoden latvialaisin, hauskin ja tapahtumarikkain juhla. Voit olla varma, että edeltävän viikon pääpuheenaiheena on ollut, missä ja miten Juhannusta vietetään. Ajatus, että sitä ei vietettäisi lainkaan, ei tule kysymykseenkään.

Keskikesän juhlan viettäminen vakiintui jo ennen kristinuskon tuloa. Vanhassa maatalousyhteisössä syntynyttä pakanallista juhlaperinnettä noudatetaan edelleen.

Juhannusta voi parhaiten viettää luonnossa, punomalla seppeleitä tammen lehdistä ja niittykukista, saunomalla, laulamalla iloisia juhannuslauluja ja nauttimalla hyvästä oluesta ja kuminajuustosta. Paras olut ja juusto ovat isännän valmistamia!

Latvialaisilla on sanonta "sataa kuin Juhannuksena", koska tämän juhlan aikana sää on monasti huono. Se ei kuitenkaan estä juhlimista ja mukavaa vapaa-ajanviettoa. Riippumatta siitä, paistaako aurinko vai sataako kaatamalla, latvialaiset viettävät Juhannusta omilla maaseutuasunnoillaan, tanssivat, laulavat ja pitävät hauskaa ulkoilmajuhlissa.

Juhannuksen viettopaikat Latviassa

Pääkaupunkiin jääviä ihmisiä varten Daugava-joen vieressä olevalla  marraskuun 11. päivän rannalla (11. novembra krastmala) järjestetään joka vuosi nykyaikaiseksi sävytetty juhlaohjelma, kun taas Dzeguzkalnsissa järjestetään perinteinen Juhannusjuhla.

Juhannuksen viettoon voi sopivasti valmistautua käymällä vuosittaisilla Yrtti- ja kukkamarkkinoilla (Zāļu tirdziņš) Tuomiokirkon aukiolla. Sieltä voi ostaa sekä oikealle juhannuksenviettäjälle tunnusomaista tavaraa, kuten seppeleitä ja koristeellisia yrttejä, että latvialaisten maanviljelijöiden tuotteita.

Myös Turaidan museoalue ja Pedvalen ulkoilmamuseo tarjoavat mahdollisuuden juhlia vuoden lyhintä yötä esi-isien perinteiden mukaisesti. Muista: Juhannuksen viettoon kuuluu kestävyys. Kunnon juhannuksenviettäjä on hereillä auringon nousuun saakka ja käy peseytymässä aamukasteessa.

Juhannuspäivään liittyvät uskomukset ja perinteet

Uskotaan, että kesäpäivänseisauksen aikana poimituilla yrteillä on maagisia ja parantavia voimia. Juhannuksena sisätilat koristetaan koivun, tammen ja katajan oksilla, saniaisilla, päivänkakkaroilla ja heinillä. Ovien viereen laitetaan nokkosia ja takiaisia, jotta pahat voimat eivät pääsisi sisälle taloon.

Suosittu juhannusperinne on nuotion yli hyppääminen, joka puhdistaa kaikesta turhasta. Parit hyppäävät nuotion yli käsi kädessä, jotta tulen maaginen voima vahvistaisi heidän liittoaan.

Sanotaan, että juhannusyö on ainoa hetki vuodessa, jolloin voi nähdä mystisen sananjalan kukkivan. Vaikka sitä ei kukaan ole tähän asti nähnyt, pariskunnille sen etsintä on hyvä tekosyy siirtyä yhdessä rauhallisempaan paikkaan.

Juhannusyönä ei saa mennä nukkumaan ennen auringon nousua. Uskomuksen mukaan juhannusyön jälkeisenä aamuna pitää kävellä aamukasteessa, jotta saisi paljon rahaa. Naisten pitää pestä kasvot aamukasteella, jotta heistä tulisi kauniimpia.