Tämä alue on tehty Gauja-joen laakson ja sen ympäristössä olevien ainutlaatuisten luonnonarvojen suojelemiseksi. Täältä on löydettävissä kolmasosa kaikista Latvian luontomonumenteista, yli 500 kulttuuri- ja historiamuistomerkkiä - linnanmäet, muuratut linnat, kirkot, kartanot sekä myllyt. Puisto sijaitsee Amatan, Cēsisen, Inčukalnsin, Krimuldan, Līgatnen, Pārgaujan ja Siguldan kunnissa.
Gauja-joen kansallispuisto on tehty vuonna 1973, se on alueeltaan 91745 ha. Gauja-joen laakson mahtavalla osuudella Valmierasta Murjāņiin, jossa laakson syvyys Valmieran luona on 20 metriä, mutta Siguldan luona 85 metriä, leveys puolestaan on paikoittain yli 2,5 km.
Tämä 95,3 km:n pituinen Gauja-joen osuus erottuu suurella luonnon moninaisuudella sekä kulttuurihistoriallisten monumenttien läsnäololla. Gauja-joen kansallispuisto on Natura 2000-aluetta; se on tehty Gauja-joen laakson sekä sen ympäristön ainutlaatuisten luonnon arvojen suojelemiseksi, samalla tarjoamalla alueella sekä uusiutumis- ja luonnonsuojelun tehtäviä.
Täällä on eritelty useampia biologisesti erittäin arvokkaita alueita - Nurmižu gravu (notko), Roči-metsän, Inciemsin rantojen ja Sudan suon reservaattialueet.
Joka vuosi vierailijoita houkuttelee omaperäinen Gauja-joen laakson maisema, isoimmat devonikauden kivipaljastumat Latviassa – hiekkakivijyrkänteet, jyrkänteet, kalliot (Kraukļu aiza, Velnalas klintis, Spriņģu iezis, Glūdu klintis, Zvārtes iezis, Jumpravu iezis, Ķūķu klintis, Ērgļi-kalliot, Sietiņiezis) ja luolat (Gūtmaņala Siguldassa on levein ja korkein luola koko Baltiassa), sekä legendoilla ja saduilla verhotut kulttuurihistorialliset rikkaudet.
Ei ole mahdollista edes luetella kaikkia Gauja-joen kansallispuiston luonto- ja historiallisia arvoja. Niitä on paljon, sitä paitsi ne ovat kohdistettu suhteellisen pienelle alueelle. Siitä huolimatta koko Gauja-joen kansallispuiston luonnon lumouksesta nauttimiseen yksi päivä ei kuitenkaan riitä. Kansallispuistossa on yli 500 kulttuuri- ja historiamuistomerkkiä - linnanmäet, muuratut linnat, kirkot, kartanot, vesi- ja tuulimyllyt ja muut arkeologiset, arkkitehtuuriset ja taidemonumentit. Turistien päämäärä on Vidzemen Sveitsiksi kutsuttu Sigulda ja Turaidan linna sekä Cēsis, mutta siinä ei ole kaikki.
Aito luonnonystävä ei haluaisi jättää väliin Līgatnen luontopolkuja, joilla on mahdollista nähdä erilaisia villejä eläimiä. Vanhojen aikojen ystävien on puolestaan mielenkiintoista käydä muinaislatgalilaisten (800–900-luku) asuinpaikassa Āraišin järvilinnassa. Militarismiperinnön ihailijoiden mielestä unohtumaton seikkailu on vierailu Līgatnen salaperäisessä maanalaisessa bunkkerissa; bunkkeria oli tarkoitettu käytettäväksi ydinsodan sattuessa. Ja siihen päälle vielä aktiviteetit äärimmäisistä haasteista pitäville - „Aerodium”, jossa saa nauttia vapaasta lennosta. Sekä Siguldan Kelkka- ja Rattikelkkarata, joka tarjoaa ajeluita radalla sekä talvella että kesällä. Tällä radalla ovat harjoitelleet useammat olympiamitalistit.
Erittäin kaunista Siguldassa ja sen ympäristössä on keväällä, jolloin tuomi kukkii ja Gauja-joen laakso muuttuu melkein valkoiseksi. Kesällä Gauja-joki on täynnä veneilijöitä. Syksyllä, jolloin puiden lehdet muuttuvat kultaisiksi ja punaisiksi, kaikki lähtevät nauttimaan "kultaisesta syksystä". Talvella puolestaan Siguldasta tulee Latvian laskettelukeskus, sillä Gauja-joen laakson jyrkillä rinteillä sijaitsee useampia laskettelurinteitä.
Gauja-joen kansallispuistoon on tehty reittejä autoilijoille, jalankulkijoille ja polkupyörijöille; yöpymispaikat ja majoituspaikat Gauja-, Amata- ja Brasla-jokien rannoille vesimatkailijoille. Lisätietoja Gauja-joen kansallispuiston kotisivuilla tai Līgatnen ja Siguldan Matkailukeskuksissa.
