Jos tulet Latviaan seikkailumielellä, mutta käytössäsi on rajallisesti aikaa, harkitse käyntiä Pierīgan alueella. Pierīga tarjoaa mainioita mahdollisuuksia pieniin tutkimusmatkoihin loitommas pääkaupungin vilskeestä. Tällaiset ekskursiot soveltuvat erinomaisesti lyhyisiin Latvian-vierailuihin tai vaihtoehdoksi pidemmälle kiertomatkalle maassa. Toisaalta Pierīga vetää puoleensa myös matkailijoita muualta Latviasta – Riikaa ympäröivä seutu on kaikille vierailleen runsaudensarvi täynnä kiehtovia paikkoja ja uusia elämyksiä.
Riiasta on hyvät kulkuyhteydet joka puolelle maata: päärautatieasemalta liikennöi säännöllisesti junia Jūrmalaan, Siguldaan, Saulkrastiin, Jelgavaan ja Ogreen, ja linja-autoasemalta lähtevät kaukoliikenteen bussit kyyditsevät pienempiin kaupunkeihin ja maan muihin kolkkiin.
Jos suunnittelemasi matkakohde ei osu julkisen liikenteen reitille, pääset sinne vuokraamalla yhteiskäyttöauton. Seuraavassa on luettelo Latviassa toimivista yhteiskäyttöautojen vuokraajista sekä autojen nouto- ja palautuskaupungeista. Tiedot voivat muuttua, joten tarkista ajoneuvojen saatavuus ja käyttömahdollisuudet kunkin yrityksen verkkosivuilta tai sovelluksesta.
- Citybee: autojen nouto ja palautus Riiassa, Jūrmalassa, Ogressa, Jelgavassa ja Siguldassa.
- Car Guru: autojen nouto ja palautus vain Riiassa.
- Bolt Drive: autojen nouto ja palautus Riiassa ja Jūrmalassa.
- OX Drive: autojen (Tesla) nouto ja palautus Riiassa ja Jūrmalassa.
- Fiqsy: autojen nouto ja palautus vain Riiassa, mutta autot soveltuvat myös pidemmille matkoille – yksi lataus riittää keskimäärin 250 kilometrin ajoon, ja lataaminen onnistuu tarvittaessa CSDD:n tai Latvenergon latausasemilla.
Valitsitpa minkä tahansa matkustustavan, Pierīgan nähtävyydet ovat nopeasti ja vaivattomasti ulottuvillasi. Mistä haluat aloittaa?
Carnikavan paikallishistorian keskus
Carnikava, merenrantakylä Riian liepeillä, näytteli 1600-luvulla merkittävää roolia Latvian vaurastumisessa: kylän yhteydessä sijainnut Gaujajoen alajuoksun ainoa ylityspaikka oli erityisen tärkeä Riian ja Pärnun väliselle kansainväliselle kauppareitille. Vierailulla Cēlājin pientilalla sijaitsevaan Carnikavan paikallishistorian keskukseen opit paikallisesta kalastusperinteestä ja tutustut kalastajien elämään aikojen saatossa. Päärakennus on kopio tyypillisestä 1800-luvun kalastajan talosta Vidzemen alueella; alkuperäisrakennus siirrettiin vuonna 1966 ulkoilmamuseoon, jossa se on edelleen nähtävillä. Menneen ajan henkeä huokuvassa pientilan ympäristössä saat käsityksen vanhoista elinkeinoista ja lauttakuljetusten merkityksestä. Keskuksen vieressä on hyvin varusteltu virkistysalue, josta löytyy mm. keinuja, piknikalue ja nuotiopaikka. Kun käynnillä alkaa hiukoa, tilaa syötäväksi nuotiolla laitettua herkullista keittoa. Ennakkovarauksella voit halutessasi jatkaa keskuksesta opastetulle kävelykierrokselle Gaujan suualueella tai jokiajelulle kalastusveneen kyydissä.
Kierros Gaujan suulla ja kävely Carnikavan promenadilla
Carnikavan kylää ja Latvian pisimpiin jokiin lukeutuvaa Gaujaa on sitonut historiallinen kohtalonyhteys. Gauja laskee mereen Carnikavassa, ja vaikka vesireitin painoarvo onkin vähentynyt, paikka on vierailun arvoinen. Joen suulle pääsee eri tavoin, ehkä jännittävimmin vesiteitse veneellä, sup-laudalla tai muulla vesikulkuneuvolla. Näin saat kokea Gaujan laineilla joen viimeiset mutkat ennen henkeäsalpaavaa huipennusta, edessä avautuvaa aavaa merta. Mieluummin luonnossa kävelevän kannattaa suunnata Carnikavan promenadille. Viehättävä ja helppokulkuinen reitti johtaa mäntymetsän halki suoraan merenrantaan. Kävelytien mustapunavalkoinen betonilaatoitus viittaa liivinmaalaiseen perinteeseen, ja sen aaltokuvio symboloi Gaujaa ja merenrannikkoa. Innokkaat patikoijat voivat poiketa promenadilta metsäpolulle. Kävelytie on kahden kilometrin pituinen ja soveltuu erinomaisesti myös pyöräilijöille, lapsille, lastenrattaiden kanssa kulkeville ja pyörätuolissa liikkuville. Rannikon hiekkaisella alueella pyörätuolin kanssa eteneminen voi kuitenkin muuttua hankalaksi.
Riekstukalnsin vapaa-ajankeskus
Pierīgan alueen sijainnin kätevyyttä kuvastaa hyvin, että Riekstukalnsin ("Pähkinämäen") suosittuun vapaa-ajankeskukseen pääsee Riian keskustasta alle tunnissa. Paikka vetää ympärivuotisesti puoleensa niin seikkailunhaluisia kuin rentoutumista kaipaavia kävijöitä. Talvisin Riekstukalnsin mäki saa lumipeitteen ja palvelee monipuolisena hiihtokeskuksena, jossa voi lasketella, lumilautailla, hiihtää ja kelkkailla. Syksyn tullen kukkulan näkötornista kelpaa ihastella lähimetsien ruskaista hehkua. Kevät- ja kesäaikaan Riekstukalns puolestaan on keidas aktiivista reippailua kaipaaville: voit lähteä kävelyretkelle, luovia puiden latvustoon rakennetun esteradan läpi, kiitää maastopyörällä alamäkeen, pelata frisbeegolfia, kaasutella mönkijällä tai vain oleskella rennosti vapaa-ajankeskuksen alueella.
Cenan suopolku
Latvian laajimpiin soihin lukeutuu Cenan suoalue, joka sai syntynsä kauan sitten valumavesien virtauksen muutosten myötä. Ainutlaatuinen, koskemattomana säilynyt osa kuuluu kahden suojelualueen piiriin ja on myös valittu Natura 2000 -verkoston kohteeksi; osassa suoaluetta nostetaan edelleen turvetta hyötykäyttöön. Alueella on useita pikku järviä, kookkaimpana Skaista, kun taas lounaisosa on metsäinen. Monimuotoista suoluontoa pääsee ihailemaan viisikilometrisellä kävelypolulla. Kevät on Cenan suolla erityisen otollista aikaa lintuharrastajille, sillä alueella pesii kymmenen Latviassa ja muualla Euroopassa suojeltua siivekäslajia ja useita muita pikkulintulajeja.
Kangarin harju
Kaupunkielämästä kunnon irtiottoa kaipaavalle löytyy yksi vaihtoehto vain 45 kilometrin päässä Riian keskustasta: Suurena Kangarina tunnettu Latvian merkittävin harjumuodostuma osana samannimistä suojelualuetta. Kangarin suuresta harjusta kertovan vanhan kansantarinan mukaan paholainen oli aikoinaan tuomassa hiekkaa Riikaan kaupungin rakentamista varten. Tie kulki suon yli. Kun paholaista alkoi kesken matkan raukaista, se heittäytyi suohon pitkälleen. Sarvipään uinuessa lähiseudun lapset leikkasivat sen säkkiin reiän. Tovin päästä herättyään paholainen nosti säkin harteilleen ja jatkoi matkaa Riikaan. Hiekka kuitenkin valui vähitellen maahan, ja näin syntyi Kangarin harju – itsensä paholaisen työnä. Myyttinen makuupaikka on yhä nähtävissä suolla: paholaisen kerrotaan lepuuttaneen päätään hieman kohollaan olevassa kohdassa. Näistä maastonmuodoista sekä suon ja harjun mittasuhteista saa parhaiten yleiskuvan kapuamalla 33-metriseen näkötorniin. Itse Kangarin suureen harjuun tutustut lähemmin patikoimalla kahden kilometrin mittaisen polun metsän läpi suon ja järven viertä.
Salaspilsin kasvitieteellinen puutarha
Salaspilsin kansallisella kasvitieteellisellä puutarhalla on pitkä ja perinteikäs historia. Vuonna 1956 perustetun puutarhan juuret nimittäin juontuvat peräti 1700-luvulle asti. Perustamisaikaan päätavoitteiksi määriteltiin botaaninen tutkimus, koristepuutarhojen hoito, istutukset, uusien lajien viljely, genetiikka, kasvinjalostus ja tieteen popularisointi. Pian perustamisensa jälkeen kasvitieteellinen puutarha sai tutkimuslaitoksen statuksen. Laitoksessa paitsi kasvatetaan ja säilytetään monia lajeja myös jalostetaan uusia – jokainen kasvien ja kukkien ystävä löytää paikasta jotakin itselleen ennennäkemätöntä. Kokonaisuuteen kuuluu suuren ulkopuutarhan lisäksi talvipuutarha, jossa on nähtävillä eksoottisia ja trooppisia kasveja.
Ogren siniset kukkulat (Ogres Zilie kalni)
Kirkkaan turkoosi järvivesi ja tummanpuhuvat havumetsät – ainutlaatuinen luontoelämys odottaa kävijää Ogren sinisten kukkuloiden suojelualueella lyhyen ajomatkan päässä pääkaupungista. Valtaosa puistosta kuuluu Euroopassa merkittävään suojeltuun luontotyyppiin, harjumuodostumien havumetsiin. Luontopuiston suojeltuihin lajeihin lukeutuu 18 kasvia, kuusi lintua ja useita hyönteisiä. Puistossa voi käydä kävelemässä, tehdä havaintoja luontopolulla, pyöräillä ja hiihtää; lumettomaan aikaan latuverkoston reitit ovat sauvakävelijöiden, pyöräilijöiden ja muiden reippailijoiden käytettävissä. Lisäksi Dubkalnin vanhan louhoksen altaan erittäin puhdas ja kirkas järvivesi tarjoaa erinomaiset olosuhteet harrastesukeltajille. Rannan virkistysalueilla on uimakaudella pukukopit ja WC:t. Taattu vetonaula – ja sopiva liikunnallinen haaste monelle kävijälle – on luontopuiston korkeimpaan kohtaan rakennettu, 30 metriin kohoava näkötorni.
Ikšķilen kirkon rauniot Pyhän Meinhardin saarella
Historiasta kiinnostuneille Pierīgan-matkaajille suosittelemme lämpimästi tutustumista Ikšķilen kirkon raunioihin. Nämä Latvian vanhimman kirkon jäännökset sijaitsevat Pyhän Meinhardin saarella keskellä Väinäjokea (Daugavaa). Kristinuskon leviäminen Latvian alueella käynnistyi yli 800 vuotta sitten Pyhän Meinhardin kirkon perustamisen myötä. Pyhäkön rakennuttaja, piispa Meinhard, oli ensimmäinen katolinen lähetystyöntekijä balttilaisten kansojen keskuudessa ja Baltian alueen ensimmäisen kirkollisen organisaation perustaja. Vaikka rakennuksesta on enää rauniot jäljellä, saaren historiallinen henki on helppo aistia paikan päällä. Kun Riian vesivoimalan patoaltaan pinnantasoa lasketaan kesäkuukausina, saarelle pääsee kävellen vanhaa tietä pitkin. Matkalla voi muun muassa ihmetellä tietä aikoinaan reunustaneiden puiden kantoja.
