Suot

Jos etsit epätavallisia maisemia, harvinaisia kasveja ja lintuja ja kaipaat hiljaisuutta, käy jollakin Latvian suolla. Monesta Euroopan maasta luonnolliset suot ovat lähes kokonaan hävinneet. Latviassa voit edelleen kävellä soilla hiljaisuudesta ja koskemattomasta suoluonnosta nauttien.

Kävelyt pitkospuita pitkin

Suomaastoon on rakennetut pitkospuut, joita myöten kävijä pääsee etenemään kuivin jaloin ja herkkää suoluontoa vaurioittamatta. Pitkospuilta käsin voit tutkia näennäisen pohjattomia suonsilmäkkeitä ja suojärviä, tiheitä matalia männiköitä ja harvinaisia suokasveja. Maalaukselliset maisemat avautuvat näköalatorneista käsin.

Auringonnousu yllättää kauneudellaan, kun taivas värjäytyy kullan sävyihin, mutta suo yhä on sumun peitossa.

Harvinaisen syvä hiljaisuus, jonka vain hetkeksi keskeyttää puiden kahina tai kurjen huuto, tuntuu olevan täynnä salaisuuksia. Tunnelman luovat puiden, pensaiden ja pilvien heijastukset tummien suojärvien pinnassa, sammalpeitteen keinuminen, kauan sitten kuullut tarinat suon salaperäisistä aarnivalkeista ja suopursun tuoksu.

Lähde kävelemään suolla ja koe sen taika.

Riian lähellä olevat suoalueet

Retkeile soilla, jotka sijaitsevat vain vajaan tunnin matkan päässä Riiasta.

Kemerin suon pitkospuureitti (Ķemeru tīreļa laipa) ja sen varrella suon keskellä oleva näköalatorni antavat mahdollisuuden tutustua Kemerin kansallispuiston keidassuon koskemattomaan luontoon. Erityisen maalaukselliseksi suon tekee pitkänomaisten järvien muodostama labyrintti.

Cenan suolla (Cenas tīrelis) on useita kilometrejä pitkä pitkospuureitti, joka kulkee läpi tyypillisen suomaiseman. Sen alkupäässä on kuitenkin kuivattuja turpeenottoalueita.

Kuurinmaan suot

Vaseniekin suon (Vasenieku purvs) polku Stiklu purvi -luonnonsuojelualueella kulkee sammalsuon läpi. Sielläkin tulet näkemään kuivatun suoalueen. Neuvostoliiton aikana tehty ojitus on nyttemmin osittain täytetty. Padot hidastavat veden virtausta, mikä antaa suolle mahdollisuuden saada takaisin sille ominaisen kosteustason ja maiseman.

Dunikan suon (Dunikas purvs) pitkospuureitti kulkee Tirspurvs-suota (Tīrspurvs) pitkin. Sitä kävelemällä pääsee lähes kaksi ja puoli vuosisataa vanhaan valkopyökkimetsikköön – ainoaan pelkästään valkopyökeistä koostuvaan metsään koko Latviassa.

Niedrajin-Pilkan suon polku Vidzemessa

Niedrajin-Pilkan (Niedrāju-Pilkas purvs) suon polku vie matkailijan suon keskellä olevalle saarelle. Sen näköalalavalta aukeaa maisema pienille suojärville. Suo on kurkien, harmaalokkien ja kalalokkien tärkeä oleskelu- ja pesimispaikka. Jos käy hyvä tuuri, näet ehkä mustahaikaran, pikkukiljukotkan tai teeren.

Tirumniekin suon polku Latgalessa

Tirumniekin suon (Tīrumnieku purvs) polun varrella kasvaa mm. karpaloita, pyöreälehtikihokkeja ja kortteita. Erityisen kaunis alue on toukokuussa, kun koko suo on ihanasti tuoksuvien valkoisten kukkien peitossa. Keskellä suota on Tirumniekin järvi (Tīrumnieku ezers), jossa voi virkistäytyä helteisenä kesäpäivänä.

Suolla on turvallisinta liikkua pitkospuita pitkin. Erityistä varovaisuutta on noudatettava suonsilmäkkeiden ja suojärvien lähistöllä oleskeltaessa. Jos maa jalkojen alla tuntuu liikkuvan tai vajoavan, eteneminen on keskeytettävä! Älä lähesty suonsilmäkkeiden reunaa. Liiku mieluiten siellä, missä kasvaa pieniä puita.

Tutustu suon kasveihin ja kuuntele lintujen laulua

Suoalueet muodostavat noin 5 % Latvian kokonaispinta-alasta. Keidas- eli sammalsoilla kasvaa rahkasammalta, suovillaa ja varpukasveja, mm. kanervaa, variksenmarjaa ja suokukkaa – sekä lihansyöjäkasveihin kuuluvaa pyöreälehtikihokkia. Soilla kasvaa myös lakkoja ja karpaloita. Sammalsuolle tyypillisiä yksityiskohtia ovat kohoumat, lammet, painaumat ja pienikokoiset järvet. Suolla kasvavat männyt ovat lyhyitä ja tiheäkasvuisia.

Soilla voi tavata yli 50 rauhoitettua kasvilajia. Erityisen runsaasti esiintyy rauhoitettuun kämmekkäkasvien heimoon sekä sarakasvien heimoon kuuluvia lajeja.

Keväällä soilla tapahtuva lintujen kevätsoidin on vaikuttava näytelmä. Teerikoiraat suhisevat ja pulputtavat, tanssivat, hypähtelevät ja taistelevat keskenään. Teerinaaraat seuraavat esitystä ja valitsevat itselleen mieluisan puolison. Syksyisin kurkiparvet lepäilevät suurilla soilla ennen muuttomatkalle lähtöä. Kuuntele kurkien huutoa!