Tutustuminen Latvian kirkkoihin on jännittävä kulttuurihistoriallinen matka aikaisempien vuosisatojen ja taidesuuntauksien maailmaan. Latvian monimuotoinen sakraaliarkkitehtuuri on syntynyt monien eri uskontokuntien vaikutuksesta ja jokaisella Latvian alueella on omat ominaispiirteensä.
Riian kirkot
Riian kirkkojen tornit, jotka erottuvat selvästi vanhan kaupungin siluetissa, ovat eräs Latvian pääkaupungin symboleista.
Riiassa ja Latviassa elävät rinnakkain useat uskonnot — katoliset, luterilaiset, ortodoksit, baptistit, vanhauskoiset ortodoksit.
Riian merkittävimmät kirkot:
- Riian tuomiokirkko (Rīgas Doms) — pääkaupungin merkittävin kirkko, jonka ylpeys ovat koko maailman mitassa arvokkaat historialliset urut.
- Pyhän Pietarin kirkko (Sv. Pētera baznīca) — vanhan kaupungin korkeimmalle kurkottava kirkontorni, jossa on näköalatasanne 72 metrin korkeudessa.
- Pyhän Katolinen Jaakobin katedraali (Jēkaba katoļu katedrāle) — täällä ja Pyhän Pietarin kirkossa luettiin vuonna 1522 Riian ensimmäiset saarnat, joista alkoi Latvian uskonpuhdistus.
- Ortodoksinen Kristuksen syntymän katedraali (Kristus Piedzimšanas pareizticīgo katedrāle) — Riian suurin ortodoksinen temppeli, jossa neuvostoaikana sijaitsivat Tiedetalo ja planetaario.
Neuvostoaikana uskontoa sorrettiin ja kirkkojen käyttötarkoituksia saatettiin muuttaa. Esimerkiksi Anglikaanien Pyhän Vapahtajan kirkossa (Anglikāņu Sv. Pestītāja baznīca) sijaitsi opiskelijoiden kerho ja monissa paikoissa kirkkorakennuksia käytettiin jopa varastoina. Nykyään kirkot ovat saanet takaisin niille kuuluvan aseman.
Riian kirkontornien kukot
Kaikkein vanhimpien sekä Daugava-joen rannoilla sijaitsevien kirkkojen torneissa on ristin tilalla kukko.
Kukkojen käytölle kirkontornien koristeina on kolme erilaista selitystä:
- Pakanallisen perinteen mukaan kukko voi kiekumalla ajaa pois paholaisen.
- kristillisessä perinteessä kukko symboloi pysymistä valppaana Kristuksessa.
- Kukoilla oli myös käytännöllinen tehtävä tuuliviireinä. Niitä tarvittiin Riian tapaisessa satamakaupungissa, jonne saapui paljon purjelaivoja ja jossa merenkulku antoi elämälle rytmin.
Latgalen kirkot
Latgalessa voi nähdä länsimaalaisille eksoottisia vanhauskoisten ja ortodoksien kirkkoja, joiden yksinkertainen puuarkkitehtuuri ja värikkyys viehättävät silmää ja herkistävät mielen. Vanhauskoisten elämään voi tutustua Slutiskin etnografisessa vanhauskoisten ortodoksien kylässä (Slutišķu etnogrāfiskā vecticībnieku sādža).
Aglonan basilika (Aglonas bazilika) on eräs tärkeimmistä katolilaisten pyhistä kohteista, jonne saapuu vuosittain satojatuhansia pyhiinvaeltajia Neitsyt Marian taivaaseenastumisen päivänä 15. elokuuta. Tässä barokkityylisessä kirkossa sälytetään ns. Aglonan Ihmeitätekevää Neitsyt Marian ikonia, joka on esillä ainoastaan uskonnollisten juhlien aikana.
Jersikan Kristuksen Kirkastumisen kirkko (Jersikas Kristus Apskaidrošanas baznīca) on sekä Latvian ainoa raudasta tehty kirkko että ainoa “siirrettävä” kirkko. Se on rakennettu 1800-luvulla Odessassa Ukrainassa, siirrettiin 1860-luvulla Daugavpilsiin (Väinänlinnaan) ja 1900-luvun alussa edelleen Jersikaan, jossa se nykyisin sijaitsee.
Kurzemen (Kuurinmaan) kirkot
Kurzemessa (Kuurinmaalla), Alsungissa, voi tutustua Alsungan roomalaiskatoliseen Pyhän Mikaelin kirkkoon (Alsungas Svētā Miķeļa Romas katoļu baznīca), joka kuuluu UNESCO:n maailmanperintöluetteloon osana luterilaisella Kuurinmaalla asuvan pienen katolisen ryhmän, suittien kulttuuriympäristöä. 1800-luvun alussa ja myöhemminkin Alsunga eli Alsvanga on ollut merkittävin katolilaisuuden keskus Kuurinmaalla.
Liepajan sotasatamassa (Karosta) — keisarillisen Venäjän suurimmalla sotilasalueella Baltiassa, jossa sittemmin sijaitsi myös sukellusveneiden tukikohta, kohoaa majesteettisena Pyhän Nikolaoksen ortodoksinen merikatedraali (Sv. Nikolaja pareizticīgo Jūras katedrāle) jota koristavat kultaiset kupolit.