Jokaisella maalla on oma kulttuurin, symbolien ja tapojen kokonaisuutensa, joka tekee siitä ainutlaatuisen. Latvia ei tietenkään ole mikään poikkeus. Rikas kulttuuri ja vanhat perinteet ovat säilyneet kautta aikojen ja tekevät suurelta osin Latviasta sen, mitä se nykyään on. Huolella hoidetut ja suojellut perinteet sekä mahdollisuus kokea niitä tänäkin päivänä houkuttelevat sekä paikallisia laajentamaan omaa ymmärrystään ja tietämystään että vieraita kaikkialta maailmasta. Olipa kyseessä juhla, paluu vuosisatojen takaiseen menneisyyteen, muinaisen kulttuurin tutkiminen tai koristautuminen Lielvārde-vyöllä, matka vie läpi ajan, kulttuurin ja arvojen. Lähdetään!
Juhannus
Juhannus on yksi Latvian perinteisimmistä juhlapäivistä. Juhannusta vietetään aina 23. kesäkuuta, jolloin se merkitsee vuodenaikojen vaihtelua - kesän alkamista ja aikaa, jolloin päivät lyhenevät ja yöt pitenevät. Tämä juhla perustuu muinaiseen pakanalliseen juhlaan, jota vietettiin kylvön ja sadonkorjuun välissä. Nykyään se on juhla, joka on säilyttänyt muinaisia perinteitä, kuten villiyrttien ja kukkien poimimista kukkivilla niityillä, seppeleiden punontaa, kokon sytyttämistä ja sen yli hyppäämistä sekä saniaiskukan etsintää.
Juhannus on kukinnan aikaa: kesäkuussa Latviassa kukkivat niityt, vilja, perunat, herneet ja pavut, joten juhannusaattoa kutsutaan usein yrtti-illaksi tai yrttipäiväksi. Paikallisessa kulttuurissa jokaisella kukalla ja ruoholla on oma käyttötarkoituksensa kansanlääketieteessä, ennustamisessa, koristelussa, lahjoissa ja seppeleissäkin. Yö on tälle juhlalle erityisen merkityksellinen. Se on vuoden lyhin yö, joka perinteen mukaan tulisi viettää valvoen. Vanhojen uskomuksien mukaan ne, jotka nukkuvat juhannusyönä, nukkuvat koko kesän. Juhannusaamuna taas naisten täytyy pestä kasvonsa kasteella ollakseen kauniita, mutta miesten täytyy kahlata kasteessa, jotta raha valuisi saappaisiin.
Sellaisen touhuamisen jälkeen pitää tietysti syödä hyvin. Juhannuspöytää ei voi kuvitella ilman kuminajuustoa, piirakoita ja olutta. Parhaiten tämän juhlan voi ymmärtää kokemalla sen juuri niin kuin muinaiset latvialaiset olivat suunnitelleet – täyttämällä se perinteillä!
Latvian etnografinen ulkoilmamuseo
Paras tapa oppia Latvian historiaa, perinteisiä rituaaleja ja muinaisia käsitöitä on kokea ne Latvian etnografisessa ulkoilmamuseossa Riiassa. Tässä museossa voi tutustua latvialaisten maanviljelijöiden, käsityöläisten ja kalastajien perinteiseen elämäntapaan, nähdä vanhoja maatiloja ja näyttelyitä sekä kokeilla perinteisiä töitä, kuten sorvausta.
Museo on perustettu vuonna 1924, ja nyt se sijaitsee 87 hehtaarin alueella Riiassa Juglajärven rannalla. Erityistä lisäarvoa museolle tuovat sen alueelle sijoitetut Latvian kulttuurihistoriallisille alueille Kuurinmaalle, Semigallialle, Vidzemelle ja Latgallialle tyypilliset maatilat, käsityöläisten talot/työpajat, tuulimyllyt, takomot, sekä keramiikka- ja tervauunit. Niissä kaikissa pääsee näkemään museon näyttelyn, joka luonnehtii aikakautta, aluetta sekä talon isäntien ammattia. Tämä museo ei ole vain heijastus muinaisista ajoista. Siellä järjestetään säännöllisesti erilaisia aktiviteetteja: museossa työskentelee käsityöläisiä, juhlitaan perinteisiä latvialaisia juhlapäiviä, ja näyttelyhallissa voi nähdä kansantaideateljeiden ja museokokoelmien aarteita.
Liiviläisten rannikko
Vaikka Latvian alue on pääosin balttilaiskansojen asuttamaa, eräiltä Vidzemen ja Kuurinmaan rannikkoalueilta löytyy yksi suomalais-ugrilainen kansa - liiviläiset. Vuosisatoja vanhoja liiviläisten kalastajakyliä voi nähdä Liivinrannalla 50 kilometriä pitkällä kaistaleella Irbensalmen varrella Pohjois-Kuurinmaalla.
Täällä ovat säilyneet sekä entinen liiviläinen kulttuuriympäristö että hiekkarannat ja mäntymetsät. Juuri täällä on syntynyt ainutlaatuinen Kuurinmaan liiviläisten kulttuuritila, jota yhdessä liivin kielen, muinaisten tapojen sekä ajattelutavan kanssa voidaan pitää perinteisen liiviläiskulttuurin perustana. Liiviläisten jalanjäljet näkyvät myös latvialaisessa nykykulttuurissa - liiviläisiä ja liiviläisperintöä käytetään motiivina erilaisten kirjallisuuden, musiikin, teatterin ja taiteen teosten luomisessa. Miten voimme parhaiten ymmärtää liiviläisten elämän kulkua ja sen latvialaiseen kulttuuriin jättämiä tärkeitä jälkiä? Tietysti tapaamalla liiviläisiä!
Paras aika siihen on elokuun ensimmäinen viikonloppu, jolloin pienen liiviläiskansan edustajat kokoontuvat Mazirbeen liiviläisten festivaaleille.
Alsungan suitit
Sanotaan, että suitit ovat vertaansa vailla! Jokainen voi nähdä sen itse tutustumalla tähän muinaiseen kulttuuriin. Kuurinmaan länsiosassa sijaitseva suitien asuttama alue tunnetaan ainutlaatuisista perinteistään, suitien murteesta ja erikoisruoistaan. Suitien kulttuuritila on kokoelma suitiyhteisön identiteetin kannalta tärkeitä kulttuuriperinteitä, joka yhdistää Kuurinmaan kylät Alsungan, Basin, Gudeniekin ja Jūrkalnen Itämeren rannalla.
Suitinaisten kansanpuvut eroavat latvialaisista etenkin siksi, että ne ovat hyvin kirkkaita ja värikkäitä. Ne osoittavat suitien ylpeyttä, itseluottamusta ja halua tulla huomatuiksi. Puvuille on ominaista kirkkaiden värien - oranssin, vaaleanpunaisen, punaisen ja keltaisen - yhdistelmä sekä hartiahuiveissa ja hameissa että takeissa ja huiveissa.
Vierailu aidolla suititilalla kannattaa ehdottomasti yhdistää Alsungan ja Jūrkalnen rantajyrkänteellä retkeilyyn: näissä paikoissa suitit ovat viettäneet päivänsä vuosisatojen ajan. Siellä jokainen voi itse kokeilla borduna-laulua meren rannalla!
Lielvārden vyö
Latvian kulttuuri on rikas ja täynnä perinteitä. Mutta onko mitään erityisen perinteistä, mitä kuka tahansa voi saada käyttöönsä? Kyllä on! Lielvārden vyö. Tämä ei ole vain kaunis koriste, vaan myös erinomainen kansankutojien käsityö. Vyö on kaksivärinen, puna-valkoinen. Sen keskelle tai reunoihin on kudottu useimmiten vihreä, harvemmin sininen tai violetti lanka, ja vyössä on vaihteleva kuvio eli geometrinen ornamentti. Se on yleensä 10 senttimetriä leveä ja voi olla jopa 3 metriä pitkä!
Vaikka Latviassa on jokaiselle alueelle tyypillisiä kansanpukuja, värejä ja kuvioita, juuri Lielvārden vyöstä on alkanut nykyaikainen myytti vyökuvioiden muinaisesta alkuperästä. Jotkut jopa ajattelevat, että tämä vyö ja sen kuvio suojaavat omistajaansa. Sekä kuvioversioiden rikkaus että niihin upotetut myyttiset legendat tekevät Lielvārden vyöstä ainutlaatuisen latvialaisen kulttuuriarvon. Vyölle ominaisesta kuviosta on tullut yksi latvialaisuuden symboleista,. Se on upotettu lukemattomiin esineisiin: hattuihin, huiveihin, hanskoihin, kangaspainatuksiin, koruihin, keramiikkaan ja jopa tatuointeihin. Lielvārden vyön kuvio sisältyy jopa Latvian tasavallan kansalaisten passeihin.